Hotelli Räpina.
Sillapean kartano

Mikä ihmeen Räpina?

[Räppina] on persoonallinen noin 6400 asukkaan kunta Põlvamaalla. Se on Viron syvää etelää ja kun naapureina ovat Setumaa ja Venäjä, on alueella varsin omaleimainen paikalliskulttuuri, pitkät perinteet ja värikäs historia.

Se muistuttaa talvisaikaan yhtä kaikki Neuvostoliittoa, mutta puhkeaa kirjaimellisesti kukkaan kevään koittaessa. Peruspalvelut keskusta-alueelta löytyvät kaikki kävelymatkan päästä. Räpinassa on naisten haku, sillä kunnassa on ylitarjontaa naimattomista poikamiehistä.

Räpina elää metsä-, puu ja paperiteollisuudesta. Jos ihmettelet, minne Suomen markat katosivat, voit etsiä niitä Räpinan paperitehtaan tuotteista. Räpina Papervabrik on Viron vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin edelleen toimivista paperitehtaista. Võhandu-joen rannalle vuonna 1734 perustettu tehdas tuottaa tätä nykyä uusiopaperia ja se onkin yksi Räpinan pakollisista nähtävyyksistä.

Räpinassa toimii Viron suurin puutarha-alan oppilaitos, Räpina Aianduskool, jonne tullaan opiskelemaan kaikkialta Virosta ja jopa ulkomailta asti. Puutarhakoulu tarjoaa koulutusohjelmia aina floristiikasta viherrakentamiseen. Koulun juhlasali on myös kunnan kulttuurin keskipiste ja siellä esiintyvät niin paikalliset kuin kiertävätkin esiintyjät.

Kunnan ylpeyden aihe on EU-varoin kunnostettu Räpinan satama, josta valvotaan rajaliikennettä Viron ja Venäjän välillä. Vesiteitse ei kuitenkaan itänaapuriin pääsee, vaan lähin rajanylityspaikka on Värskassa ja yli on mentävä maanteitse kiltisti viisumi kourassa. Kesäaikaan satama tarjoaa monia tapahtumia ja paviljongissa voi viettää vaikka häät. Satamasta pääsee kätevästi seilaamaan Peipsi- ja Pihkva-järven aalloille. Lienee sanomattakin selvää, että suuren vesistön läsnäollessa siellä eletään myös kalastuksesta ympäri vuoden.

Vehreä Räpina tarjoaa paljon kulttuuria ja siellä tapahtuu ympäri vuoden. Historian havinaa tarjoaa Sillapään kartano puistoineen, jossa toimivat kotiseutumuseo ja musiikkikoulu. Suurin tapahtuma on Head kodu päevad, jossa voi tutustua paikallisten käsityöläisten taitoihin aina perinnekudonnasta hirren veistoon.

Räpinassa myös voi helposti eksyä tansseihin vihreälle nurmelle. Kansantanssit ja tanssiminen yleensä kuuluu vahvasti virolaiseen kulttuuriin eikä sitä kummastella lainkaan niin kuin täällä Suomessa.

Musiikissa on Räpinassa muutenkin pitkät perinteet, sillä paikallinen puhallinorkesteri on perustettu jo vuonna 1868. Myös kuorolaulu on suosiossa ja esimerkiksi Räpina Kammerkoor on niin ikään ehtinyt kunnioitettavaan 30 vuoden ikään. Räpinan musiikkikoulun, Räpina muusikakool, taso on häikäisevä ja laulajia nähty aina Euroviisuissa asti. ”Eurolauluja” ja hittejä sekä omaperäistä taidettaan ja musiikkiaan on Räpinasta maailmalle saattanut myös Aapo Ilves, Kangasallakin vieraillut ja Virossa varsin tunnettu kulttuurin monitoimimies. Kansanmusiikkia ja ikivihreitä soittaa muun muassa paikallinen Mahmõr-orkesteri. Orkesterin nimi on udmurtia ja tarkoittaa krapulaa.

Krapulasta puhuttaessa on syytä muistuttaa, että Räpinan Taitokeskuksessa käsitöiden lisäksi valmistetaan viinejä ja olutta, joita voi sieltä hankkia kotiin viemisiksi. Maistamisen arvoista on vain Räpinan alueella myytävä tumma Räpnik-olut. Tuliaisia voi käydä katsastamassa myös Urve Kangron setukaiskäsityöpuodista, jonka setupitsi koristaa myös kuvaa tämän sivun ylälaidassa.

Elävä historia ja nykypäivä kauniissa maisemissa yhdistävät Räpinaa ja Kangasalaa. Ei ihme, että molemmissa viihdytään. Räpina kertoo olevansa hyvä kotipaikka – hyvä paikka se on myös kyläillä.

Takaisin ylös

Mis ime Räpina?

Räpinalased vist teavad, kus elavad ;)

Ja veel sama eesti keeles...

 

Räpinoloogide lugu

Räägitakse, et pärast Eesti taasiseseisvumist läks grupp Kangasalast tutvuma uue sõbravallaga. Käis aga nii, et keegi seal neid vastu ei võtnud. Mingil põhjusel grupp jõudis Räpinasse, kus nad võeti avasüli vastu. Nii sai alguse juba üle kaksküment aastad kestnud sõbrus.

Tõtt või mitte, Kangasala räpinologit ry. sündis 1992. aastal eesmärgina teha koostööd Kangasala ja Räpina vahel. Aastade jooksul on tehtud Räpinasse mittu reisi ja lootud eluaegseid kestvaid sõbrussidemeid. Kohtumised on iga kord sama soed. Isiklikke kontaktide kaudu oleme saanud tutvuda kohaliku kultuuri, ettevõtluse, harrastuste ja vaba aja veetmisega. Ühesõnaga: eluga.
 

Millega tegeleme praegu?

Tänapäeval olulisim koostööviis on iga-aastased Eesti reisid ja erinevad projektid. Räpinoloogide reisidel käiakse tervitamas tuttavaid ja vaadatakse ka teisi kohti. 2015. aasta suve reisil käisime Setomaal, Obinitsas (mis oli 2015. aasta soome-ugri kultuurpealinn) ja Tartus. Teel Räpinasse viime mõnikord ka abi Põltsamaale sõbruskogudusele. Räpinast tehakse ka vastukülastusi Kangasalasse. Näiteks 2015. aasta suve lõpul saime külla seitsmeliikmelise vokaalansabmpi Gram of Fun koos juhandajatega. Kangasala 150 juubeliaasta puhul korraldasime ansamblile väikse konserttuuri, mille haripunkt oli esinemine peaürituses Sadonkorjuukarnevaalis.

Räpinoloogide aktiivse panuse tõttu ka Kangasala omavalitsus ja Kangasala Ettevõtjate ühing on hiljuti aktiveerunud omad suhted Räpina kolleegidega ja külastusi on tehtud siia-sinna.

MTÜ Kangasalan räpinologides on peaaegu 60 liiget ja üheksaliikmeline juhatus. Ühingu eesmärk on Soome-Eesti koostöö arendamine ja laiendamine kodanikute tasemel. Ühing on Soome Eesti Seltside liidu (SVYL) liige ja töötab tihedas koostöös Tampere Tartto Seltsiga. Sest on hea näite räpinlase muusiku Aapo Ilvese esinemine Kangasala pearaamatukogus, kui ta külastas 2015. aasta sügisel Tamperet.
 

Tule kaasa!

Ühingu naljakas nimi tähendab meie lõpmatu huvi Räpina vastu. Vastavalt Kangasalast huvi tundvaid räpinlasi nimetatakse kangasalaloogideks. ”Räppajate” rõõmsa gruppi võetakse kaasa ja liigeks saab liituda kõik, kes tundevad huvi sõbrustegevuse vastu. Liigetasu on 15 €/aasta/perekond, kuhu sisaldub SVYL'i ajaleht Viro.Nyt. Vaada registreesimisinfo kontaktleheküljelt.

Tagasi üles